viha ja rakkaus käsikädessä? Onko se niin että se kuka eniten ärsyttää, on kaikkein rakkain ? se kenet haluisit eniten kieltää, onkin se kaikkein rakkain..

12 vuotias osaa huutaa että "sä pilaat kaikkien elämän?" Tai kuinka mä oon hirvee lastenrääkkääjä ja hmiskiduttaja kun en anna sen kattoo Äijät sarjaa? Mun mielestä ohjelma on sinälläään mainio, mutta kun on mitä ilmeisemmin suunnattu vähän vanhemmille karvanaamoille, niin ei todellakaan ole ok että sitä vittu sanan esitelmää kattoo mun 12v.silmäterä! Siis sen verran on simmu välttänyt jollain et se on kyl sitä jossain vaiheessa kattonut, mut jos multa kysytään ei missään nimessä saa kattoa. Nyt on muutenkin suht kakka vaihe menossa kun asutaan paikassa josta ei ole neidil kavereita ku pari ja huomennakin joudutaan ajaa vanhaan paikkaan heittää neiti yökylään. MÄ haluun muuttaa ja mä haluun palan takasin mun vanhaa elämää. Sitten toi neitin oikee isä on nyt 4 vuoden jälkeen päättänyt ihan yhtäkkiä, et hän soittaa joka aamu. Hiihtoloman oli siis ex-anopilla,, niin sen jälkeen on ollut taas niin vaikeeta kaikki et hoh-hoijaa. Matikassa tipahti tukiopetukseen ja muutenkin on taas niin kiukkunen joka asiasta. En tosiaan tiedä missä vika, oon koittanut ehotella harrastusta ja uimaankin sain houkuteltua, mut jotain kuitenkin tuntuu olevan vinossa? Kumpa tietäis... No 25.pvä on vanhempain vartti, joten sinne sitte.. Mitäs vielä, mä oon hirweesti miettinyt mun elämää ja sen nykymuotoa. Onko se tosiaankin nyt tässä? Onko mitään highlaitteja tulossa? Saa nähä... i t u

...Nimittäin viikon hiljaisuus asunnossa. Inhottavalta tuntuu myöntää, että on ihanaa kun lapsi menee mummollensa ja saa olla hetken ihan rauhassa, jos ei siis miestä lasketa.

Ei  tarvitse aamulla herätellä "raivotautista" murrosiän kynnyksellä olevaa lasta sängystä, ei tarvitse vahtia onko päivän läksyt tehty, kuunnella kuinka se sano silleen ja toi tuolleen, ei tarvitse kerätä tavaroita aina eteisestä lähtien paikoilleen, ei tarvitse tehdä ruokaa jos ei kiinnosta, ei tarvitse riidellä telkun kattomisesta, pleikkarin pelaamisesta, suihkuun menemisestä, syömisestä. Siis vaikka joudun menemään töihin viikolla, tuntuu ihan lomalta ! Miten helpolla sitä pääseekään kun ei ole lasta :-)

Tiedän, että viimeistään tänään illalla mun pitää soittaa ja kysyä kuulumisia, että ei sitä sitten kuitenkaan osaa ihan täysillä nauttia, nimittäin sitten alkaa iskee jo ikävä ja huoli jos ei mitään kuule. Mutta jos hoitaisi tuon kuulumisten kyselyn pois alta, niin sitten voi olla ihan rennosti taas hetken aikaa...

Viikonloppuna käytiin linnanmäellä, se kun on viikon auki näin keskellä talvea. Ja joo, oltiin romanttisesti mieheni kanssa kaksistaan kun tyttö käväsi isällään niin me kun ei muuta keksitty niin päätettiin sinne sitten kipittää toppahousuinemme. Sinällään kyllä paikka oli pikku pettymys kun oletin että siellä siis olisi tosiaan niitä koneita ja vempaimia enemmänkin auki, esim.vekkula joka on sisätiloissa oleva niin oli kiinni ? >:o( Siis en mä itseni takia, mutta ne pienet punaposkiset pallopäät olis varmaan tykännyt käydä. No me käytiin kahvikupeissa, jossa meinasin kuolla nauruun kun meidän "muki" ei pyörinyt yhtään vaan pysy samassa asennossa kokoaika.. varmaan se kun me istuttiin vierekkäin ja sylikkäin, niin paino kasaantu yhteen kohtaan *noloo*.. mut nauratti vaan hirpusti. Käytiin myös törmäilyautois, jossa niihinkin piti sitten kummankin sulloutua samaan kaaraan ja ajettiin tietenkin tyylikkäästi sitä radan keskiöö ympäri täysiä niin että vieläkin vippaa päästä kun käy muistelemaan.. Kahvilla käytiin siinä lintsin sikakalliissa ravintolassa, nimee en muista mut enivei, yritti siinä vielä kaiken hyvänlisäksi velottaa multa 2 euroa extraa.. prkl.. ja ihmetyttää ettei tuommosista virheistä ikinä edes hyvitetä mitään vaan korjataan moka ja that`s it ! Vois siis oikeesti edes sanoo että "Anteeksi" mut ei edes sitä ! Siihen ravintolaan en kyllä ajatellu seuraavalla kerralla edes eksyä.. taidan pakata mukaa seuraavaksi eväskorin ja ehtaat leivinpaperiin käärästyt lauantaimakkara voileivät ja lasipulloon maitoa, tosin ens kesänä varmaan omien eväittenkin syömisestä revitään jotain "leiriytymismaksua".. (no enkai mä ny oikeest tuolleen syö..) ;)

Höö, mitäs vielä.. ei varmaan mitään... palailen taas kertomaan kun jakselen kirjuutella..

Vielä vuosien jälkeen palaan mielessäni niihin muutamiin hetkiin elämässäni, kun olen ollut ääliö ja nolannut itseni tietämättäni. Mikä saa oikeesti ihmisen tekemään jotain sellaista, mistä ei päivänvalossa kehtaa edes jutella? Mä kyllä uskon että tässä tapauksessa tunne on tällä hetkellä molemminpuolinen. Mut siis joku juttu täytyy miehessä olla, että se suurinpiirtein sut suorilta jaloilta on saanut kaatumaan? Tämä nimenomainen tapaus on rehellisesti, ainut asia mihin mä en ole koskaan saanut ymmärrystä enkä vastausta ja millä ei oo ollut mitään tekemistä järjen kanssa... siis ei mitään järkeä ollut siinä touhussa, mutta miks se vaivaa mua vieläkin ? Se ikäänkuin painaa mut johonkin alhaisempaan ihmisluokkaan kun olen tuolleen haksahtanut. Tapaus on sattunut elämäni tähänastisen historian sekavampaan aikaan ja jälkitunnelmat tuosta tapauksesta jäi, että pitikö mun pyytää anteeksi vai pitikö mun olla vihanen ? Kun en tiennyt mitä olla, niin en ollut mitään. Miksi, mikä mua vieläkin kaivaa tosta jutusta? Aikaakin on kulunut ja silleen.. Jotenkin mun pitäs tää saada romukoppaan käsiteltyä, ja siellä se kai jo onkin mut roskiksen kansi kun ei vaan tahdo kiinni pysyä, vanhat kummitukset liitää esiin. Tunnen jotain sanatonta, näkymätöntä ja ahdistavaa.

Pystyyköhän tänne postata via luuri? Toi kotikone on niin hissukka et sen käynnistämiseen menee ehkä about samanverran aikaa ku et alkas tekee ite alusta asti hernaria.. Maanantaina pitäs lähtee reissuun ja vähän funtsituttaa noi finskin koneet, nythä just yx oli phuketin sijaan laskeutunu ahmebadabiin :o( et saa nähä mihin me päädytään.. Tällä hetkellä oon sohvaperunana sohvalla, saunan raikkaana "himahousuissa", olo on mitä kaunein... ja varsinkin kun piti viel äsken käydä heittää ärrälle 1 leffa joka oli jääny palauttamatta ja oli myöhäs 2vkoa!! Ja oltiin siis jo lainattu samalta ärrältä sen jälkeenkin, sillon vaan vihasena selitettiin et varmaan ollaan se leffa palautettu mut ette oo ite laittanu sitä koneelle..noloo.. nyt sit käytiin heittää se leffa sinne ja oli viel sama myyjä.. kiitti vaan meit rehellisyydestä eikä ottanu ees mitään sakkomaksua.. (oli vaan niin järkyttyny mun hima lookista) -sano äijäni- heh, se on sit eri vitsikäs! no ny jatkan pötköilyä...